Suomalainen Konkordia-liitto juhli satavuotista taivaltaan
Suomalainen Konkordia-liitto täytti 100-vuotta 4. maaliskuuta 2020. Juhlaa vietettiin iloisissa merkeissä muistaen kiitollisuudella kaikkia heitä, jotka menneinä vuosikymmeninä ovat keränneet varoja naisten opiskelun tueksi.
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen kuvasi kauniissa juhlapuheessaan naisten opintojen tukemisen tärkeyttä ja Suomalaisen Konkordia-liiton puheenjohtaja, professori, emerita Raija Sollamo valotti puheessaan Konkordia-liiton pitkää historiaa.
Suomalainen Konkordia-liitto hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 4. maaliskuuta 1920. Perustava kokous oli pidetty syksyllä 1919. Liiton historia alkaa kuitenkin vielä kauempaa, vuodesta 1885. Silloin perustettiin ns. jakamaton Konkordia-liitto, joka toimi kaksikielisesti ja keräsi varoja naisten opiskelun tueksi. Liitto oli suomalaisen naisasialiikkeen hedelmä.
Jos yksi perustajajäsen pitäisi nimetä, hän oli ensimmäinen suomalainen naislääkäri Rosina Heikel. Ruotsissa vuonna 1884 oli perustettu Fredrika Brehmer -förbundet, joka keräsi rahaa voidakseen jakaa apurahoja naisille sekä tietopuolista että käytännöllistä koulutusta varten. Fredrika Brehmeriä pidetään pohjoismaisen naisasialiikkeen alullepanijana. Hän vaati naisille oikeutta työhön ja sen mukaista koulutusta. Rosina Heikelin oman kokemuksen mukaan samantapainen rahasto tai yhdistys tarvittiin myös Suomessa. Konkordia-liiton perustava kokous pidettiin 18. helmikuuta 1885.
Nimi Konkordia tuli Fanny Palménin ehdotuksesta, kun sattui olemaan Konkordian päivä ja ”yksimielisyys, sopu” oli hieno nimi uudelle yhdistykselle. Rahastonhoitajaksi tuli Rosina Heikel ja sihteeriksi Fanny Palmén, joka oli uuden yhdistyksen toinen vahva nainen, opettaja ja vähävaraisten auttaja.
Konkordia-liitto jakaantui kuitenkin vuonna 1914 kahtia kieliriidan seurauksena. Kertyneet rahavarat jaettiin tasan kummallekin osapuolelle. Suomalaisen Konkordia-liiton varoja hoiti uuden liiton perustamiseen asti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Suomalaisen Konkordia-liiton perustava kokous pidettiin 1919. Suomalaisen Konkordia-liiton puheenjohtajaksi valittiin Paula af Heurlin (1919-1942), Helsingin suomalaisten kansakoulujen laulunopettaja, kulttuuripersoona ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän aloitti naispuheenjohtajien sarjan, jossa kukin puheenjohtajuus on jatkunut kaksi tai kolme vuosikymmentä.
Suomalainen Konkordia-liitto on 100-vuotisen historiansa aikana tukenut taloudellisesti naisten opintietä sekä yliopistoissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. 100-vuotispäivänä haluttiin juhlia paitsi Konkordia-liittoa myös lahjakkaita, sitkeitä ja kyvykkäitä suomalaisia naisia, jotka ovat uskaltaneet ja halunneet lähteä opintielle vaikeuksista ja esteistä välittämättä. Aiemmin poikien ja miesten yksinoikeutena pidetystä koulutuksesta on tullut tyttöjen ja naisten vahvuusalue.