Suomalaisen Konkordia-liiton historia
Naisten koulutuksella kohti tasa-arvoa
Nyky-Suomi voi ylpeillä maailman koulutetuimmilla naisilla, ja Suomea pidetään yhtenä tasa-arvon mallimaana. Ei tarvitse kuitenkaan siirtyä kuin 150 vuotta ajassa taaksepäin, kun tilanne näytti koko lailla toiselta. Näin kuvataan kirjan ”Lahjakkaat, sitkeät, kyvykkäät” johdannossa.
Kirja valmistui Suomalaisen Konkordia-liiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2020. Liiton hallitus on halunnut historiikilla kunnioittaa sitkeitä ja lahjakkaita suomalaisia naisia, jotka esteistä ja hankaluuksista huolimatta ovat lähteneet opintielle ja pyrkineet kohtia ammattia ja uraa. Heillä on ollut unelmia ja he ovat toteuttaneet niitä. Taistellessaan koulutuksensa puolesta, he ovat samalla kamppailleet naisten koulutuksellisesta tasa-arvosta.
Samalla kun Lahjakkaat, sitkeät, kyvykkäät kertoo Suomalaisen Konkordia-liiton tarinaa, se luo kokonaiskuvaa naisten ammatti- ja korkeakoulutuksessa tapahtuneesta kehityksestä. Teos käsittelee myös naisten työmarkkina-asemassa tapahtuneita muutoksia ja erityisesti niiden vaikutusta naisten opiskeluun. 150 vuodessa on kuljettu pitkä matka, mutta ovatko kaikki lasikatot vieläkään särkyneet?
Konkordia-liitto on vuodesta 1885 asti tukenut taloudellisesti naisia, jotka ovat sinnikkäästi tavoitelleet koulutusta sekä uraa tai ammattia, vaikka ympäröivä yhteiskunta ei ole siihen aina kannustanut.
Kirjan ovat kirjoittaneet VTM Laura Puro ja HuK Hanna Lundell-Reinilä Oy Spiritus Historiae Ab-toimistosta. Kirjan on painanut Kustannusosakeyhtiö Siltala. Suomalaisen Konkordia-liiton hallituksen nimeämä historiatoimikunta avusti ja valvoi työn kulkua. Toimikuntaan kuuluivat puheenjohtaja Raija Sollamon lisäksi FT Paula Leskinen, FM Kristiina Siikala-Lautjärvi, oikeusneuvos Anja Tulenheimo-Takki sekä liiton sihteeri DI, ETT Laila Seppä.
Lue lisää:
Miksi on miesten ja naisten ammatteja? Vastaus löytyy hetkestä, jolloin naiset astuivat työmarkkinoille https://yle.fi/uutiset/3-11244782