Historiaa

Konkordia-liiton synty on tarina pienestä purosta, josta kasvoi suuri virta. Naisten opintiellä oli vielä 1880-luvulla monia esteitä, mutta opiskelu ja tutkintojen suorittaminen yliopistossa oli jo mahdollista myös naisille. Ammattikoulutustakin oli jonkin verran tarjolla mm. kätilöopistossa ja opettajaseminaarissa sekä kauppakouluissa ja taideteollisuuskouluissa. Silti naisten opiskelun esteitä oli vielä monia voitettavana. Ensimmäinen ja suurin este olivat naista aliarvioivat asenteet, joiden mukaan naiset eivät voineet muka suoriutua vaativista opinnoista ja laajoista tutkinnoista.

Konkordia-liiton perustajana voidaan pitää Suomen ensimmäistä naislääkäriä Rosina Heikeliä. Hän oli omalla opintiellään kohdannut lukuisia esteitä ja huomannut, että asenteiden ja säädösten lisäksi naisten opintojen esteenä oli usein tarvittavien varojen puute. Rosina Heikel oli Ruotsissa tutustunut vuonna 1884 perustettuun Fredrika Bremer förbundet-nimiseen yhdistykseen, joka keräsi varoja jakaakseen apurahoja varattomille naisopiskelijoille. Hän ryhtyi puuhaamaan samanlaista stipendiyhdistystä myös Suomeen. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin hänen kodissaan Vironkadulla vuonna 1885.

Yhdistyksen nimeksi tuli Konkordia-liitto ja se toimi alunperin kaksikielisenä. Sana konkordia tarkoittaa yksimielisyyttä, mutta siitä huolimatta kieliriidat johtivat siihen että valitettavasti yhdistys jakaantui kahtia: Suomalaiseen ja Ruotsalaiseen Konkordia-liittoon. Suomalainen Konkordia-liitto hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 4.3.1920. Tätä pidämme Suomalaisen Konkordia-liiton syntymäpäivänä ja siitä tuli vuonna 2020 kuluneeksi 100 vuotta. Myös ruotsalainen sisaryhdistyksemme jatkaa edelleen toimintaansa.

Säännöissä liiton tehtävä määriteltiin lyhyesti: Suomalaisen Konkordia-liiton tarkoituksena on apurahoilla auttaa varattomia naisia, jotka ansiotoimintaa varten tahtovat hankkia itselleen tarpeellista tietoa ja taitoa. Uusimmissa säännöissä tämä päämäärä on muotoiltu ajanmukaisesti: Liiton tarkoituksena on tukea naisten ammatillista koulutusta ja tieteellistä pätevöitymistä. Konkordia-liiton varallisuus on kertynyt kauaskatseisten naisten lahjoituksista. He ovat halunneet tukea naisten opiskelua ja koulutuksellista tasa-arvoa. Samoille tavoitteille omistautuneet kyvykkäät naiset ovat 100 vuoden ajan taidolla hoitaneet liiton varallisuutta mahdollistaen vuosittaisen apurahojen jakamisen.

Lisätietoja:

Laura Puro ja Hanna Lundell-Reinilä. Lahjakkaaat, sitkeät, kyvykkäät. Suomalaisten naisten koulutuksen ja Konkordia-liiton historia. Kustannusosakeyhtiö Siltala 2020.

Mirja Huuhka. 100 vuotta naisten opiskelun tukena. Konkordia-liitto 1885-1985. Vammalan Kirjapaino Oy 1985.

Eija Jämbäck. Naiset valistuksen virittäjinä. Suomalaisen Konkordia-liiton rahastolahjoittajien ja kunniajäsenten elämäkerrasto. Yliopistopaino 2008.

Suomalaisen Konkordia-liiton apurahojen hakuaika on kerran vuodessa, 2. - 31. tammikuuta. Apurahoja myönnetään ammattiopiskelijoille opintojen tueksi sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille naisille tieteellisiä jatko-opintoja ja ulkomaisia kongressimatkoja varten. Apurahapäätökset julkaistaan huhtikuun puolivälin jälkeen.